Komponenttitasojen vertailu yksityiskohtaisesti sellaisenaan on joskus hankalaa. Rakensin SOM Toolboxin avulla työkalun, jossa sovelletaan samaa ideaa kuvauksien yhdistämisestä kuin kuvassa 2.5. Kaksi kartan komponenttitasoa kuvataan tavallisena kuvaajana: jokaisesta mallivektorista esitetään kahden komponentin arvot xy-tasolla. Kaikille kuvaajan pisteille annetaan vastaavan karttayksikön sijaintia kuvaava väri. Saadaan kuvaus, jonka avulla voidaan tutkia perinteisellä xy-kuvaajalla kahden muuttujan yhteyttä toisiinsa, mutta samalla nähdään kuvaajan pisteiden yhteys karttaan ja sitä myöten muihin muuttujiin. Samoin voidaan nähdä yhteys kahden xy-kuvaajaparin välillä.
Kuvasta 4.6 voi päätellä, miten kartan eri alueilla muutamien muuttujaparien riippuvuudet käyttäytyvät. Esimerkiksi viimeisestä kuvaajasta voi todeta joutoajan ja vastausprosentin välillä vallitsevan kohtalaisen selkeän riippuvuuden paitsi muutamissa oranssilla ja pinkillä kuvatuissa kartan alueissa; kartan vasen yläkulma on ''kärsimättömien soittajien alue''. Toiseksi viimeisestä kuvaajasta voi edellen nähdä, että tällä alueella hylkäysprosentti kasvaa joutoajan kasvaessa -- ottamatta kantaa syyhyn ja seuraukseen. Tässä joukossa on kuitenkin paljon vain muutaman osuman saaneiden yksiköiden kuvauksia (pienet pisteet), mikä voi merkitä kartan vääntymistä kartan kulmassa olevaa poikkeavaa arvoa kohden.
Kuvaajat vahvistavat käsitystä siitä, että järjestelmä toimii oletettavalla tavalla: jos käyttöaste kasvaa, joutoaika pienenee. Vastausprosentti on korkea kohtuullisella käyttöasteella, jos vastaajia on riittävästi. Toisinaan soittajat ovat kärsimättömiä, ja luopuvat keskimääräistä nopeammin, vaikka ei olekaan erityisen kova ruuhka. Poikkeavien tilanteiden analysointiin tarvittaisiin asiantuntijaa, joka voi päätellä niiden merkittävyyden. Tässä luvussa esitetty työkalu voi silloin olla hyödyksi, jos halutaan tutkia jossakin tunnetussa riippuvuudessa olevien poikkeamien suhdetta koko järjestelmän tilaan.